Eliölajien kirjo harventuu ja luonnonkatastrofit lisääntyvät. Maapallon kuumimmat alueet kärsivät kuivuudesta ja jäätiköt sulavat. Ilmastonmuutos on pitkän aikavälin muutos ilmastossa. Se johtuu niinsanottujen kasvihuonekaasujen lisääntymisestä ilmakehässä. Ihmiset ovat vaikuttaneet siihen toiminnallaan jo useita vuosikymmeniä.

Kasvihuonekaasuja vapautuu esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden käytön takia. Teollistumisen myötä ilmastonmuutos on kiihtynyt suuresti. Olisiko mahdollista tehdä ilmastonmuutokselle jotain?

Vaikka ilmastonmuutoksesta on puhuttu paljon, ja se on jopa trendikäs puheenaihe, halusimme tarkastella asiaa uskon näkökulmasta. Aloitimme selaamalla Raamattua ja etsimme aiheeseen liittyviä raamatunkohtia. Mieleemme jäi erityisesti Markuksen evankeliumin tapahtumaketju, jossa Jeesus kertoi opetuslapsilleen maailmanloppua edeltävistä tapahtumista: siitä, miten sodat ja luonnonkatastrofit jylläävät, ihmiset kärsivät, ja kuinka aikaa on lyhennetty, että edes jokunen meistä säilyisi uskomassa.

Heräsi ajatus, onko luonnonsuojelu turhaa, kun Jumala on päättänyt viimeisten päiviemme ajankohdan ja sen, että sodat tulevat toteen. Koimme tämän kuitenkin jyrkäksi näkemykseksi ja aloimme pohtimaan asian muita puolia.

Ilmastopakolaisuudesta onkin tulossa suuren mittaluokan ilmiö.

Raamatussa on paljon kohtia, joissa kehotetaan suojelemaan luontoa. Myös lähimmäisenrakkaus velvoittaa meitä tekemään niin. Ei ole oikein, että me hyvinvointivaltioissa elävät ihmiset
kulutamme varoja mielemme mukaan ja reilusti yli, kun samalla kehitysmaiden asukkaiden elämä on pahimmillaan selviytymistaistelua. Vanhempiamme haastatellessamme korostui Raamatun opetus, jonka mukaan meidän hyväosaisten velvollisuus on auttaa huonompiosaisia.

Ilmastonmuutoksen seuraukset, kuten kuivuus, aavikoituminen ja muiden sään ääri-ilmiöiden lisääntymiset, tulevat erityisen isoksi ongelmaksi juuri kehitysmaille, vaikka ilmastonmuutoksen etenemisen suurin syy löytyy länsimaiden elämäntyylistä. Kuivumisen myötä ruoka- ja juomapulan kasvaessa ilmastopakolaisuudesta onkin tulossa suuren mittaluokan ilmiö.

Jos kuitenkin eläisimme ympäristöstä huolehtien ja vähemmän kuluttaen, välittäisimme muiden hyvinvoinnista. Jos emme tukisi halpaa työvoimaa ja pikamuotia, mahdollistaisimme paremmat elämisen edellytykset myös kehitysmaiden asukkaille.

Kehotamme sinuakin miettimään, mitä voimme tehdä luonnon hyväksi.

Raamattu kehottaa meitä viljelemään ja varjelemaan maatamme, jonka Jumala on meille antanut. Kehotus viittaa siis siihen, että saamme käyttää luonnonvaroja elääksemme, mutta samalla meidän tulisi suojella luontoa ja ympäristöä. Meidän on hyvä ajatella myös omaa jälkikasvuamme. Minkälaisen elinympäristön haluamme heille jättää?

Haastattelimme pienempiä sisaruksiamme, ja heidän ajatuksensa toivat mieleen muistoja omasta lapsuudestamme. Tajusimme, kuinka tärkeässä roolissa luonnossa touhuaminen tuolloin oli. Kysyessämme ajatuksia luonnosta lasten mielessä heräsivät mielikuvat lumisista talvista sekä lämpimistä kesäilloista. Mitä jos tulevaisuudessa jälkeläisemme eivät saa kokea lapsuuttaan tällaisessa ympäristössä? Vaikka luotamme Jumalan varjeluun, mietimme sekä kehotamme sinuakin miettimään, mitä voimme tehdä luonnon hyväksi.

Olemme juuri olleet hiihtolomalla. Sen aikana ehdimme retkeillä ja olla muutenkin luonnossa. Nautimme auringonpaisteesta ja hiihtelimme kantohangilla. Tekstiä kirjoittaessa tajusimme, kuinka tärkeä luonto on meille. Pitäisi muistaa arvostaa Suomen puhdasta luontoa enemmän.

Tämän takia me olemme viime aikoina alkaneet itse tehdä enemmän luonnon hyväksi. Vaihdoimme kauppakeskuksissa pörräämisen kirpputoreilla kiertelyyn, kiinnitimme huomiota kierrättämiseen sekä ylipäätään kuluttamattomampaan elämäntyyliin.

Ympäristön suojeluun törmää nykyään yhä useammin.

– Yksittäinen ihminen pystyy vaikuttamaan omilla kulutustottumuksillaan sekä “painostamalla” yrityksiä ja yhteisöjä muuttamaan toimintaansa kestävämpään suuntaan, laukaalainen Seppo Kivilahti totesi kuluttamisesta haastattelussamme.

– Yritykset ovat tarkkoja omasta imagostaan, joten he eivät halua negatiivista julkisuutta.

Luonnon suojelemisessa tarvitsemme kuitenkin yksittäisten ihmisten ohella merkittävissä asemissa olevien henkilöiden kuten poliitikkojen tai jopa suurten organisaatioiden johtohenkilöiden panosta. Heidän pitäisi ottaa nykyistä enemmän vastuuta, jotta lainsäädäntö muuttuisi ympäristöystävällisempään suuntaan.

– Tällöin yritykset rohkenisivat paremmin alkaa panostamaan ympäristöystävällisempään teknologiaan, totesi Kivilahti.

Huojentavaa on kuitenkin se, että ympäristön suojeluun törmää nykyään yhä useammin. Vastaan tulee usein uutisia, blogitekstejä sekä videoblogeja aiheeseen liittyen.

Ihmiset ovat alkaneet yhdessä kampanjoimaan kestävämmän kehityksen puolesta. Eettisempi ruoantuotanto yleistyy, on tullut lentoverot, muovinkierrätys lisääntyy, samoin ekologisemmat autot ja yhteisiin ilmastosopimuksiin panostaminen.

Luonto on Jumalan luomistyö, jota meidän pitää kunnioittaa. Meidän mielestämme emme voi siis täysin elää välittämättä luonnosta ja ilmastonmuutoksesta, vaan teemme parhaamme viljelläksemme ja varjellaksemme maata, kun Jumala on meille sellaisen tehtävän antanut.

Teksti: Jämsän opistolaiset Aino Toivonen, Reeta Pyrrö ja Maaria Kivilahti