Harrastuksena käsityöt

Teksti ja kuva: Katri Kukkala

Olen aina ollut enemmän tai vähemmän käsityöihminen. Jo ennen kouluikää värkkäsin kaikenlaista. Kun jostakin tuli kiva roska, menin se kädessä äidin luokse miettimään, mitähän siitä voisi tehdä.

Minulle tärkeitä harrastuksia käsitöiden lisäksi ovat myös lukeminen ja pianon soitto. Välillä tuntuu, ettei kaikkeen ole aikaa koulun ohella. Yhtenä päivänä sanoin äidille, että multa pitäisi kieltää neulominen, jotta ehtisin lukeakin välillä ja soittaa pianoa. Ja täytyyhän se myöntää, että puhelinkin vie päivästä vähän liikaa aikaa.

Käsitöistä pidän eniten ehkä neulomisesta. Tykkään siitä, miltä lopputulos näyttää, kun työ on viimeistelty ja vihdoinkin valmis. Neulominen on kyllä aika hidasta ja aikaisemmin en oikein pitänyt siitä juuri työtahdin hitauden takia. Nyt kuitenkin olen huomannut, että itselleni lopputuloksen kanssa melkeinpä yhtä tärkeää on se matka. On kiva seurata neuleen valmistumista pikkuhiljaa. Jos iskee tylsä hetki, aina voi neuloa pari kerrosta. Tai no, alkaahan se välillä tympäistä, kun valmista ei vain tunnu tulevan. Ja täytyyhän taukopäiviäkin pitää ja muistaa venytellä käsiä, jotta välttyy jännetuppitulehdukselta. Mutta neulominen opettaa kärsivällisyyttä aika tehokkaasti. Äitini on myös neulovana ihmisenä sanonut, että hän neuloo ajatuksia. Joskus valmista vaatetta käyttäessä olenkin miettinyt, että olisipa kiva tietää, mitä olen ajatellut sillä hetkellä kun olen neulonut juuri tämän silmukan.

Kun neulon, kuuntelen yleensä samalla podcasteja tai musiikkia. Käypä muuten kuuntelemassa Kapsäkin Sivutaskua, jos et ole sitä vielä tehnyt! Itse hoksasin alkaa kuunnella vasta vähän aikaa sitten, mutta Sivutaskusta on löytynyt paljon tärkeitä aiheita ja mielenkiintoisia keskusteluja. SRK:n musiikkiäänitteistä lemppareitani ovat ehkä Hyvä Paimen ja Suomi suloisin.

Rakastan lukea kaikenlaisia käsityökirjoja ja -lehtiä. Saattaa kuulostaa oudolta, mutta välillä ennen kuin alan nukkumaan, otan iltalukemiseksi jonkun käsityökirjan ja luen sieltä neuleohjeita. Mielestäni on vaan niin ihanaa fiilistellä neuleita, sitä kuinka kauniita ja lämpimiä ne ovat. Ja miettiä, mitä neuloisin: “Olisikohan tämän tekeminen kivaa, oho, no ei, koska siinä pitää tehdä noita ärsyttäviä lisäyksiä” ja niin edelleen.

Olen tosi iloinen, että olen saanut mahdollisuuksia hyödyntää omaa käsityötaitoani muuallekin kuin omaan vaatekaappiin. Olin viime viikon SRK:lla lehtien toimituksessa tetissä, ja pääsin ideoimaan askartelutehtäviä Lasten Polku -lehteen. Pidän myös siskoni kanssa käsityökerhoa alakoululaisille, ja sen lisäksi olen perustamassa oman käsityöyrityksen.

Mun mielestä on jotenkin tosi siistiä, että Jumala on antanut kaikille ihmisille omat mielenkiinnon kohteet ja taidot, miten toteuttaa niitä. Siitä huolimatta, että esimerkiksi minussa ja ystävässäni on paljon yhteistä ja samoja piirteitä, hän viihtyy hevosten ja muiden eläinten parissa paljon paremmin kuin minä. Ja sitten taas, kun minä istun tuntikaupalla neulomassa paitaa, ystäväni ei ihan saa kiinni mitä niin mukavaa siinä on.

Toivoisin, että jokainen löytäisi elämäänsä oman intohimon tai harrastuksen. Se voi toimia valtavana voimavarana elämässä, kun sen ääreen saa uppoutua rentoutumaan hankalina ja tietysti myös helpompina aikoina.