Maanantai-aamu, 4. marraskuuta 2019. Jännittää vähän. Kävelen kauniissa talviaamussa ajatuksissani. Takana on kouluviikko, perjantain hymyntäyteinen nupe ja rento viikonloppu kavereiden kanssa. Takana on bussimatka Kuopiosta Ouluun. Päädyin tänne jo lauantaina TET-paikan perässä. Olen menossa tettiin Päivämiehen toimitukseen. Äitini heitti muutama viikko sitten ilmaan idean tulla tänne tettiin, ja kiinnostuin ideasta! Käytännön järjestelytkin onnistuisivat. Muutaman päivän päästä päätin toimia: lähdin ovesta ulos rauhaisaan paikkaan pihalle ja soitin päätoimittaja Olli Lohelle ja TET-paikka oli selvillä.
Ensimmäinen TET-päivä oli antoisa. Tuli heti aamusta hyvä fiilis, kun huomasin, että Päivämiehen toimituksessa ja koko talossa on rento ja lämmin, kotoisa, ilmapiiri. Oli mukavaa pystyä tervehtimään kaikkia tutulla tervehdyksellä: ”Jumalan terve.” Olo oli tervetullut. Oli mukava huomata, että maailma – ainakin uskovaisten maailma – on pieni. Joku oli äitini opiskelukaveri, toinen taas ystäväni kummitäti.
Heti aamun ensimmäisellä kahvihetkellä oli helppo jutella uusien ihmisten kanssa. Hyvin nopeasti tuli muuten todettua, että kahvin päivittäinen kulutus tässä talossa mitataan kuutioina.
Tätä olinkin jo ehtinyt mielessäni toivoa.
Ensimmäisen päivän aluksi pääsin seuraamaan toimituspäällikkö Katrin työskentelyä ja katsomaan, miten lehden viimeistely hoidetaan loppuun. Kiinnitin huomiota työn tarkkuuteen ja lopputuloksen hiomiseen. Toisen kahvihetken jälkeen sainkin jo oman huoneen ja tietokoneen lainaan. Siistiä! Yhtäkkiä ovesta astuivat Eeva ja Juhani. He olivat kuulleet, että minulla on uskovaisille suunnattu instagram-tili ja kertoivat, että pääsisin päivittämään @kapsakkijutut-tiliä. Tätä olinkin oikeastaan jo ehtinyt hiljaa mielessäni toivoa. Olen seurannut tiliä jo pitkään, ja miettinyt, minkälaiset ihmiset sitä mahtavat ylläpitää. Olen miettinyt, että olisipa mukava päästä itsekin mukaan, kokemustakin löytyisi.
Varokaa, täällä on meemejen tekijä paikalla!
Toisena TET-päivänä tuli todettua, että eivät ne tylsän kuuloiset kokouksetkaan ole aina niin kauhean tylsiä. Oli kahvia ja pannaria, oikein hillon ja kermavaahdon kera! Oli paljon huumoria, mutta toki myös tärkeää asiaakin, kuten SRK:n työntekijöiden pikkujoulujen ohjelmaa! Kokous oli antoisa myös siksi, että se inspiroi uuteen humoristiseen instagram-postaukseen. ”Varokaa, täällä on meemejen tekijä paikalla!”, huusi joku viitaten minun omaan instagram-tiliini erään hassunhauskan kommentin, joka liittyi lähetysmatkoihin ja erikoisiin soittimiin.
Huom! Laskelmieni mukaan tätä kirjoittaessani on kuulunut jo ainakin kymmenen naurunpuuskaa eri puolilta taloa.
