Meitä on paljon – en ole yksin
Teksti: Kirsi Katajainen
Kuva: Veikko J. Raappana
Oulun laulutilaisuudessa oli läsnä SRK:n lapsi- ja nuorisotyön asiantuntija Juha Luokkala. Hänen mukaansa laulutilaisuuksien järjestämisen tavoitteena on madaltaa nuorten osallistumisen kynnystä. Nuoria on käynyt Oulun talvipäivillä ja muissa isommissa seuroissa aiempaa vähemmän.
Korona-aika on lisännyt huolta nuorten hyvinvoinnista. Kun joukko nuoria saadaan liikkeelle, he vetävät mukaansa muita.
Tavoitteena on myös nuorten osallistaminen Siionin ja kotisiionin toimintaan.
– Kahdeksasluokkalaisia, joilla rippikoulu on vielä edessä, on kutsuttu mukaan näihin laulutilaisuuksiin. Osittain tämä liittyy kirkon rippikoulu-uudistukseen, kertoi Luokkala.
Rippilaululla on merkitystä
Oululainen Veikka Vihelä istui salissa odottelemassa tilaisuuden alkua. Hän on viime kesän rippikoululainen. Siikatörmän 12. leirin rippilauluvalinta oli hänestä hyvä.
Veikkaa puhuttelee jo virren 928 alku: ”Nyt pelko pois”, eli ei tarvitse pelätä mitään. Kaikissa tilanteissa on Jumala tukena ja turvana. Lauantai-illan tilaisuudessa Veikka piti tärkeimpänä sitä, että saa tavata tuttuja ja laulaa yhdessä.
Aada Salmela Sievistä ja Linnea Koskelo Pyhännältä istuivat kahviossa makkaraperunalautaset edessään. He olivat molemmat viime kesänä rippileirillä Kallio ykkösellä. Laulaminen tarkoittaa tytöille yhdessäoloa perheen ja kavereiden kanssa.
Virsi Nyt pelko pois oli tyttöjenkin leirillä valittu rippilauluksi. Sen kuuleminen ja laulaminen herättää Aadan ja Linnean mukaan hyviä muistoja, hyvää mieltä ja iloa. Isoa nuorten omaa tilaisuutta he pitivät mukavana, koska siellä tapaa tuttuja ja on paljon uskovia nuoria.
– Huomaa, että meitä on olemassa paljon ja on muitakin samanikäisiä, ei ole ainoa uskovainen nuori, tytöt totesivat.
Laulaminen lisää yhteenkuuluvuutta
Haapajärviset Aatos Mehtälä ja Paavo Sikala olivat kesällä eri leireillä. Aatoksen leiri, Kallio 4, valitsi myös rippilaulukseen suositun virren 928. Paavon leiri, Reisjärvi 6, oli päätynyt virteen 319, Sä kuljet seurassa Jeesuksen.
Poikien mielestä rippilaulu on ennen muuta muisto riparilta, ja sitä on mukava laulaa omien riparilaisten kanssa tavattaessa.
– Laulaminen on yhteisöllinen juttu ja lisää yhteenkuuluvuutta, pojat huomauttivat.
Tällainen iso tilaisuus on heidän mielestään tosi hyvä, kun nuoret näkevät toisiaan.
Niilo Nissilä näki ja puhutteli pitämässään hartaudessa onnellisia nuoria, joiden kanssa Herra on, ja joilla on halu elää uskon ja hyvän omantunnon säilyttäjinä epäuskoisen maailman keskellä.
– Usko tunnustetaan sanojen sijaan usein elämällä, lohdutti Nissilä.
”Kannattaa keskustella uskomisen asioista myös laulamalla”
Päivikki Kela
Helsingin rauhanyhdistykselle oli tullut helsinkiläisnuorten lisäksi laulajia myös lähisiioneista. Muutamia tilausajojakin oli saapunut, esimerkiksi Turusta ja Hämeenlinnasta saakka. Ilta alkoi yhteisellä lauluhetkellä, jonka jälkeen Tapio Holma piti iltahartauden.
Holma luki Raamatusta yhden jakeen: “Laulettuaan kiitosvirren he lähtivät Öljymäelle” (Matt. 26:30). Holma kertoi, kuinka opetuslapset halusivat laulaa tuolloinkin tärkeällä hetkellä yhdessä.
Tuohon aikaan laulettiin paljolti ulkomuistista. Holma kannusti nuoria opettelemaan Siionin laulujen ja virsien sanoja ulkoa:
– laulujen sanat kantavat, tukevat ja rohkaisevat uskomaan.
– Kannattaa laulaa usein, laulaa yhdessä ja keskustella uskomisen asioista myös laulamalla, Holma rohkaisi.
– Laulaminen on erinomaista ohjelmaa vaikka iltakylissä, hän jatkoi.
Suunnitteluun tukea
Iltahartauden jälkeen laulaminen jatkui. Urkurina toiminut Kaisa-Maria Tolonen kertoi, että hän oli saanut SRK:lta valmiin esityspohjan lauluillan suunnitteluun. Tästä sanojen ja kuvien kokonaisuudesta hän oli sitten valinnut osan illan rungoksi.
Tarkoitus oli heijastaa esitys kaikkien nähtäväksi, mutta valitettavasti tekniikan kanssa oli pulmia eikä dioja saatu näkymään.
– Laulu kajahti kuitenkin yllättävän mukavasti, vaikka yhteislaulujen sanoja ei saatukaan suunnitellusti näkyviin, kertoi Tolonen.
Vuorolaulusta vaihtelua
Osa lauluista ja virsistä laulettiin yhdessä, joissain säkeistöissä taas vuoroteltiin niin, että tytöt ja pojat lauloivat vuorollaan. Tolosen mukaan vuorolaulu sopii hyvin lauluiltoihin.
– Sen kautta saa välillä taukoa laulamiseen, ja vuorolaulu tuo ohjelmaan mukavaa vaihtelua, hän kuvaili.
Lisää laulua!
Laulujen jälkeen nuorille tarjottiin ilmainen pitsailtapala mustikkapiirakan kera. Illemmalla nuorilla oli vielä mahdollisuus pelata lauta- ja pallopelejä sekä viettää aikaa yhdessä toistensa kanssa kello 22 saakka.
Puheensorina täytti rauhanyhdistyksen tilat. Iso joukko nuoria halusi vielä jatkaa laulamista omaehtoisesti urkujen äärellä. Yksi istahti säestäjäksi ja toiset esittivät laulutoiveita. Laulujen sanat luettiin kännyköiltä.
