Kirjoitus on julkaistu marraskuun Kapsäkin Evääksi-palstalla. Kapsäkin jutut käsittelivät marraskuussa sukupolvia.
Teksti: Pekka Kainua
Vietimme veteraanipäivän juhlaa peruskoulun yläluokkien kanssa. Paikalle tuli yksi paikkakunnan harvoista enää elossa olevista sotaveteraaneista. Juhlassa koululaiset lukivat käärön, joka oli otsikoitu samoin kuin koko tilaisuutemme: ”Viesti kulkee – vetovastuu vaihtuu!” On tärkeää, että tietoisuus kansakuntamme vaiheista säilyy, vaikka sodankäynyt sukupolvi väistyykin.
Isänmaan vaiheiden tuntemisen lisäksi monet muutkin asiat siirtyvät sukupolvelta toiselle. Vanhemmat opettavat lapsilleen käytöstapoja. He välittävät tietoa, arvoja tai vaikkapa juhlaperinteitä.
Omassa elämässäkin huomaa, että tämän tai tuon asian olen varmaan perinyt äidiltäni tai ukiltani. Monesti iän myötä lisääntyy myös kiinnostus omaa sukua ja sen historiaa kohtaan. Kuulumme jokainen sukupolvien ketjuun.
Sukupolvesta toiseen on opetettu uskomisen asioita ja kädet ristitty vaikkapa iltarukoukseen. Juuri elämän kaikkein tärkeimmän asian haluaisi välittyvän sukupolvelta toiselle.
Psalmissa todetaan: ”Me emme salaa niitä lapsiltamme vaan kerromme tulevillekin polville Herran voimasta, Herran teoista, ihmeistä, joita hän on tehnyt. Hän sääti Jaakobille säädöksensä, hän antoi Israelille lakinsa ja käski meidän isiämme opettamaan ne lapsilleen, jotta tulevakin polvi ne tuntisi, jotta vastedes syntyvätkin ne oppisivat ja kertoisivat omille lapsilleen.” (Ps. 78: 4–6.)
On suuri siunaus, jos on saanut syntyä uskovaiseen kotiin. Kodin perintönä on pidetty esillä anteeksiantamuksen evankeliumia ja rohkaistu elämään Jumalan lapsena.
Moni asia vuosisatojen ja -tuhansien aikana on muuttunut ja muuttuu, mutta Jumalan sana pysyy. ”Kristus on sama eilen, tänään ja ikuisesti” (Hepr. 13:8). Rohkaisen sinua, tämän päivän nuori, pysymään tässä uskossa.
Samasta uskosta elivät ja saarnasivat uskovaiset ennen meitä: ”Myös isämme uskoivat ennen ja kylvivät, leikkasivat. Me saarnaamme aikojen mennen kuin isämme saarnasivat: ´On täyttynyt aika, sen soi Jumala, on lähellä Kristuksen valtakunta. Siis kääntykää, nöyrtykää parannukseen ja suostukaa armahdukseen.” (VK 178:1.)
