Koettelemusten keskellä
Nuori
Kuva: Päivi Peltoniemi
Kirjoitan sinulle, jolla on vaikeaa. Kirjoitan sinulle, joka käyt raskaita vaiheita elämässäsi läpi. Muistathan lupaukset Jumalan. Kun tuntuu, että musertuu ristin taakan alle, saa jättää huolet Jumalalle.
”Jumalan haltuun anna nyt tiesi, tarpeesi ja Herran huomaan kanna surusi, murheesi. Hän, joka sinut loi, sinulle hengen soi, tarpeesi kaikki tietää. Hän auttaa tahtoo, voi.”
Rukouksen voima on iso. Vaikka tuntuu, että rukoukset kaikuisivat tyhjään, Jumala silti saa ne. Hän kuulee heikoimmankin huokauksen. Myös esirukoilijoiden rukoukset ovat iso turva. Kun saa kuulla, että joku muistaa, lämpö läikähtää sydämessä.
”Niin heitä haltuun Herran ristisi, vaivasi, ne armossansa kerran hän kääntää parhaaksi. Ennen kuin luuletkaan hän ehtii auttamaan, ja ristit, tuskat, vaivat hän poistaa aikanaan.”
Monesti sitä kyselee: ”Miksi? Miksi minulle tällainen koettelemus? Mikä tämän tarkoitus on? Onko Jumala hylännyt minut?”
Voin kirjoittaa, että Jumala ei omalta puoleltaan hylkää ketään. Hän sallii koettelemuksia, mutta antaa niihin avun ajallaan. Eikä hän anna isompaa ristiä, mitä jaksaa kantaa. Voimat ristin kantamiseen saa Jumalalta.
”Lujasti mieleen paina ja älä unohda: on lapsillensa aina laupias Jumala. Hän uskovaisiaan ei hylkää milloinkaan, vaan huolen heistä kantaa, on heidän suojanaan.”
Voi käydä mielessä, heittääkö uskon pois ja jatkaa matkaa maailmassa, mutta se on pahinta, mitä ihmiselle voi tapahtua. Uskon lahja on elämän tärkein asia ja ei voi koskaan tietää, milloin aikamme täällä päättyy. Siksi on tärkeä uskoa ja muistaa, että taivaassa kaikki on hyvin. Myrskyt eivät siellä riehu vaan on tyyntä ja suloista.
”Siis Herran tietä kulje vakaana uskossa ja sydämesi sulje maailman himoilta. Ja armahtajaasi vain luota alati. Jos mikä täällä kohtaa, hän kulkee kanssasi.”
Epäilysten keskellä saa uskoa turvallisesti evankeliumin. Omakohtaisesti koin, että kun huolet piirittivät ja oli vaikeaa niin pyytämättä sain kuulla turvalliset sanat. Pala taivasta laskeutui maan päälle siinä hetkessä – muistutus Jumalan hyvyydestä. Uskovaisten joukko on se, missä kannetaan heikoimpia.
”Jos joudut epäilyksiin, kun murheet saartavat, niin Herran kädet yksin sinua kantavat. Kaikissa vaiheissa on Herra turvana. Hänelle kiitos olkoon armonsa avusta!”
Lainaukset ovat virrestä 389.
