”Tunsin itseni tervetulleeksi”

Teksti: Jukka Juujärvi, Gagnef 

Käännös R.L.

Kuva: Samuli Löppönen

Taalainmaalainen Melker Löppönen, 15, huomasi maiden erilaiset tavat asuessaan Suomessa.

Olet asunut ulkomailla jonkin aikaa. Minne ja miksi muutitte?

Asuin perheeni kanssa Espoossa vuoden ajan. Muuttomme tarkoituksena oli nähdä, mitä mahdollisuuksia naapurimaalla olisi tarjottavana.

Monet saattavat olettaa, että Ruotsissa tai Suomessa asumisen välillä ei olisi erityisen suurta eroa. Pitääkö se mielestäsi paikkaansa?

Vaikka Ruotsi ja Suomi ovat naapurimaita, huomasin erot välittömästi. Suurin erilaisuus oli koulunkäynnissä. Suomessa ovat vaatimukset korkeammalla, joten kaikki tekivät paljon töitä voidakseen saada haluamansa todistuksen. Opiskelun kannalta se on positiivista, mutta aiheuttaa paineita ja stressiä.

Suomessa tunsin itseni tosi ruotsalaiseksi. Suomalaisten tapa saunoa lähes päivittäin sai minut tuntemaan itseni ulkopuoliseksi tämän suomalaisen kulttuurin parissa.

Uskon näkökulmasta katsottuna oli helpompi olla kristitty Suomessa. Tunsin itseni tervetulleeksi uskovaisten tilaisuuksiin.

Miten koit elämän uskovaisena uudessa paikassa?

Elämä uskovaisena nuorena Suomessa helpotti löytämään kaltaisiani ihmisiä. Kävimme välillä seuroissa, mutta raamattuluokat olivat kauempana. En oikein tuntenut oloani kotoisaksi vieraiden ihmisten keskellä enkä iltakylissä.

Lyhyesti sanottuna tunsin vahvempaa yhteenkuuluvuutta uskon näkökulmasta, mutta en ollut yhtä aktiivinen ja vapautunut kuin kotona Ruotsissa. Tilanne muuttui, kun leirillä sain kontakteja muiden nuorten kanssa. Takkuinen suomen kieleni aiheutti haasteita iltakylissä.

Mitä teet mieluiten vapaa-aikanasi?

Kotona Taalainmaalla järjestetään uskovaisten kesken omia pelejä, kuten sählyä ja jääkiekkoa. Yritimme etsiä vastaavia aktiviteettejä, mutta itselleni ei löytynyt sellaista, jossa olisin voinut olla mukana. Se olikin ehkä muuton rankin puoli, sillä urheilu on todella tärkeä osa elämääni.