Venla
Olen 22-vuotias psykologian opiskelija ja syvissä vesissä kuljeskelija. Kun kysyn läheisiltäni, millaisena he minut näkevät, minua kuvaillaan määrätietoiseksi, pohdiskelevaksi ja elämään myönteisesti suhtautuvaksi. Haluaisin usein tehdä asiat sekä nopeasti että perusteellisesti, ja tämän ristiriidan kanssa toisinaan painiskelen.
Hengitän uimisesta ja satamalaitureista, merestä, myrskyistä, kesäilloista ja metsän kuiskeesta. Nautin hyvistä keskusteluista ja naurusta ystävien seurassa, vauhdin hurmasta urheillessani ja hiljaisuudesta vain ollessani. Eniten ihailen vanhoja puutaloja, toisten kohtaamisen taitoa sekä tapaa, jolla taiteilijat sovittavat sanansa ja sävelensä järisyttävästi yhteen niin, että ne kolahtavat syvälle mielen sopukoihin.
Opistofiiliksiä kolmen viikon jälkeen
Opistofiiliksiä kolmen viikon jälkeen Kun avasin Ranuan opiston oven ensimmäisenä [...]
Uuden kynnyksellä
Uuden kynnyksellä On perjantai-iltapäivä. Istun sängyllä ja katselen ympärilleni laatikkopinojen [...]
Pääsisipä takaisin leirikuplaan – eräripari isosen näkökulmasta
Pääsisipä takaisin leirikuplaan – eräripari isosen näkökulmasta Olin Rautiosaari [...]
Värisivellin Taivaan Isän kädessä
Värisivellin Taivaan Isän kädessä Tämä herkkyys. Miten suuri lahja se [...]
Onnen murusia, pieniä palasia, katoavia hetkiä
Onnen murusia, pieniä palasia, katoavia hetkiä Luin joskus Äiti!-kirjaa ja [...]
Mitäs nyt?
Mitäs nyt? Kevään kirjoitukset ja samalla koko lukio ylioppilasjuhlia lukuunottamatta [...]